Muutos...

Muutos on ihan hyvä asia... Joskus. Toisaalta muutos ei ole yhtään hyvä asia. Se on hyvä asia kun muuttuu hyvällä tavalla. Elämähän olisi myös ihan tylsää, jos mitään muutosta ei kävisi koskaan. Se on siis myös tärkeää. Ihmiset muuttuu ja maailma muutuu. Mutta miksi siis muutos ei olisi hyvä asia?

Se ei ole hyvä, jos muuttuu huonompaan suuntaan. Ihmiset mieleltään alas.Maailma alas myös sen mukana. Kamalintä on se kun ihminen muuttuu huonoon suuntaan... Masentuu... Muuttuu siitä ihanasta iloisesta ihmisestä sellaiseksi, joka on koko ajan maassa, eikä mikään kiinnosta. Eristäytyy, syrjäytyy, masentuu. 

Toinen on se kun porukat muuttuu. Ryhmät erkanevat, ryhmien ihmiset muuttuvat ja vaihtuvat. Vanhoja lähtee, uusia tulee. Ryhmän jako muuttuu yhdest isosta porukasta moneksi pieneksi. Loppujen lopuksi on vain enää monta pientä, eikä siitä isosta porukasta oikeastaan kukaan ole enää väleissä toistensa kanssa.

Omassa elämässäni näin on käynyt... Tajusin sen vasta kun minulle ennen hyvin tärkeä ihminen sanoi sen ääneen...periaatteessa. Hän puhui lempi paikastani, toisesta (tai no kolmannesta) kodistani. Siellä tapahtuu tätä. Ihmiset puhuvat pahaa toisistaan ja ollaan kuin mitään ei olisi sanonut. Se on kamalaa... Missä on hengellisyys? Missä on toistensa rakastaminen? Missä ilo?
Kuvittele itse tilanne, että tulet sisään paikkaan, jossa on kaikki kaverisi. Kukaan ei moikkaa sinule tai hymyile, ellet itse mene. Sellaselta välillä tuntuu. Kaikki eivät ole sellaisia aina, mutta on päiviä kun hyvin moni on allapäin ja tuntuu ulkopuoliselta. Niinkuin en kuuluisi mihinkään ryhmään, mutta silti kaikkiin.

Tarkoitukseni ei ole saarnata mitä tehdä ja mitä ei.. syksy on masennuksen aikaa... Enkä ole mikään ihme joka parantaa masennuksen tällä tekstillä. Paitsi sen verran voin sanoa, että yrittäkää edes. Jos masentaa olkaa vahvoja, sillä se tarttuu. Taistelkaa sitä vastaan. pitäkää kiinni ystävistä. Älkääkä jääkö yksin kotiin..

Alussa oleva biisi on sellanen joka saa mun mielialani ylös :)

Ja tälläisiä kuvia löytyy instassa ;)

nimimerkillä: sofyoona

Ps. Sain uuden kännykän viimein :)

Kiitos & kumarrus! Sofy <3

Tässä minä hieman tarkemmin....

 Kerron nyt siis hieman ittestäni tarkemmin ja tästä tulee listaa:
Nimi: Sofia Nuora

Kaupunki: Nokia

Koulu: Tredu sairaalankatu 6
Eläimet: 3 kissaa
Perhe: Äiti, isä, äitipuoli, isäpuoli, veli, biologinen siskopuoli,
 toisesta suhteesta tulleita; pikkuvelipuolia 2 isosiskopuolia 2.
Harrastukset: Seurakunnan toiminta, laulaminen

Siviilisääty: Sinkku

Joo siinä varmaan ne perustiedot musta :D
Mutta syy miks mä halusin tehä tän on vielä erikoisempi. En haluu vaan, että tässä mä.. Vaan kerron hiukan tarkemmin millainen ihminen mä oon. Luonnetta ja silleen.

Perus "idea" mussa on se, että mä oon positiivinen ja luotettava. inhoon surullisia hetkiä, mutta inhoon myös sitä jos surulliset hetket yritetään väkisin muuttaa iloisiks hetkiks. Nautin huomiosta ja olen hieman ehkä kunnianhimoinen.. Sen saattaa huomata ne jotka tuntee mut :D. En tykkää olla huonompi kuin muut tai jäädä vähemmän huomiolle kuin muut. Ärsyttää jos tajuan että ei hitsi toi on parempi ihminen ku mä, kun toi on sellanen ja sellanen. Oon myös toisaalta aika usein vähän narsisti ( www.google.fi ). Pidän itteeni ihan semi nättinä (sori jos ootte eri mieltä). Mut toisinaan iskee semmonen himo kohtaus "miten voin olla näin ruma!?". Ja syytän ulkonäkööni siitä, että oon sinkku vaikkakin se varmaan johtuu mun luonteesta vaan.

Tykkään harvemmin näyttää ihmisille kuinka (Anteeks ruma sana) p*skasti mulla menee. Joskus saatan avautuu joillekkin siitä, mutta en julkisesti ja vain harvat ja valitut tietää.. Toisaalta on asioita mussa, jotka pidän ihan vain täysin mun pääni sisällä. Oon aika paljonkin itsekriittinen ja yritän muuttaa mun luonnetta aika usein mutta en onnistu siinä.

Tiedot joita haluan kertoo niille, jotka jo tuntee mut, mutta saattaa saada väärinkäsityksiä, koska ei tiedä mun tapojani:
1. Mun äänen painotus on hyökkäävä ja hieman vihainen jos innostun tai "kiihdyn" jostain asiasta. Älkää siis suoriltaan luulko, että oon vihainen.
2. Mua on HYVIN helppo loukata, kun onnistuu vain osumaan oikeaan paikkaan. Yleensä kyse on siitä, mitä teen väärin tai vastaavaa.

3. Tykkään läheisyydestä. Musta ei oo koskaan tuntunut silleen pahalta se, että joskus muhun tullaan kiinni tai jos haluu istuu mun sylissä tai muuta tällästä. Mulla on sellanen tunne, että oon antanu kuvan, että en tykkää yhtään mistään kosketuksesta. (Eniten kaikesta tykkään halata!)
4. Mulla on vahvat mielipiteet.. Älkää tyrmätkö ihan suorilta kädeltä niitä. Loukkaannun siitäkin.

5. Saatan oikeesti olla ilkee tai sanoo jotenkin ilkeesti jollekki, mutta aika usein mulla hyökkää heti huono omatunto ja sen huomaa siitä, että meen surulliseks, kun oon sanonut sen.

Ainakin nämä on hyvä tietää. Tulkaa kyselemään vaikka askissa tai jossain enemmän jos kiinnostaa tai kommentoikaa; Olen aika avoin ihminen ;)

Ps. Löysin hienon paidan, mutta ei ihan rahat
riittäny vielä :D

Pss. Saan muuten kohta uuden puhelimen ja teen sitten instan varmaan :D

Kiitos & kumarrus! Sofy <3