Moi

Mitä kuuluu?

Nii sitä mulla vaan oli että tuos meni loma. Mua on painostettu kirjottaan vähän siitä tänne joten kaippa mä ny äkkii taiteilen jotain tänne. Kuvii ei nyt tuu et sorge.

vaikee muistaa mitä kaikkee tuos lomalla tapahtu mut päähommelit mitä kerron ois täs:

Kesätyöt

Ripari

Koulun alku

Kesätyöt:

Olin viis kuukauden töissä vihnuskodissa, eli nokian vanhainkodissa. Oli vähän ennakkoluloja mut se oli kyll ihan mukava paikka  :) Ei sillee mitään valittamista ainakaan hoidollisuuden puolesta. se taas jos on valittamista ei johdu hoitajista, he tekee/me tehään kaiken mahdollisen jotta ne vanhukset vois hyvin. Noh ei siitä sen enempää. tosiaa se meni ja oli mun viimeisten päivien aika ennen kahen päivän lomaa. "ET SÄÄ KYLLÄ VOI JATKAA TÖITÄ TOSSA KUNNOSSA!!" "LÄHETÄÄN ENSIAPUUN!"

Joo tosi kiva... työkyvyttömyys kahtdeks vikaks työpäiväks... Jee... Oisin mä ehkä halunnu sentää tehä työt loppuun... Ei mitää kyll mä odotinki jo loppuu

Mitä seuras lääkärissä... Loppu loma vähä pieleen. Miks? Koska uintikielto. Joo mulla oli jalassa väähän ongelmaa ja oli bakteeri tulehdus ja jalasta lähti ihoo. Eipä siitä sen enempää. kysykää kommenteissa lisää jos kiinnostaa tietää enemmän. Mulla on huomenna ihotautilääkärille aika ja aattelin sielläki kysyy siit.

Ripari:

Ripari alko siin aika pian töiden jälkeen. Oli kesän vika ripari. Eka ripari apurina :). Oli kivaaaaa. Riparilaiset oli kivoi ja mahtava isos porukka. Toivottavasti saadaan uusii isosii heistä koska luonne sopis kaikilla tosi hyvin!! Apurina olo oli raskasta, mutta just mulle sopivaa.

Koulun alku:

Koulu alko kans aikas hyvin. Oon kerranki mielelläni koulussa, kun siellä käsitellään mulle mielenkiintosii aiheita. Eli mitä? Lastenhoitoo! :) Ja hyvä luokka ja mahtavat opettajat ja iha hyvä kouluki joo... paitti ruokala.... niiiiiiiin pieni... mut ei voi mitää. kyll vuoden sitä kestää :)

Eipä mulla muuta tällä kertaa :) Kattellaa!

Kiitos & Kumarrus! Sofy <3

Olet arvokas!

Haluun vaan kertoo, että arvostakaa toisianne ja arvostakaa itseänne. Mä arvostan kaikkia. KAIKKIA! Joo sitä ei aina huomaa, mutta se on totta. Ihan sama mitkä meijän välit on. miksi? Koska kukaan, siis ei kukaan oo täällä ilman syytä. Kaikilla ei oo välttämätä mitään isoo hommaa, mutta kaikilla on joku. Jonkun homma saattaa olla se, että saattaa jonkun muun tähän maailmaan. Jonkun homma suojata ja pitää turvassa. Yhden homma on keksiä joku maailmaa mullistava keksintö. Mutta toisen homma saattaa olla niinkin yksinkertainen kun auttaa tätä kun hänellä on vaikeaa. Olla vierellä, tukea, luoda hyvä mieli, rakastaa. 

Tää ei liity mun uskooni. Tai no joo. Mä uskon tähän asiaan! Suosittelen sunkin uskoo. Mietitään tätä asiaa. Sovitaan vaikka, että sun kaveris on masentunut. Sä autat sitä kuuntelemalla sen suruja ja yrität saada hänet nauramaan. Kaverisi parantuu ajan myötä masennuksestaan. Mutta olisiko näin käynyt, ellet olisi ollut kuuntelemassa ja lohduttamassa, kun oli vaikeaa. Ei välttämättä. Siinä on mielestäni oikein hyvä syy olla täällä.

Sama tilanne vaikka olisit masentunut. Olet siinä. Olet elossa. Olet jonkun. Et ole yksin. Kukaan ei ole yksin. Saatat olla jonkun syy elää, vain koska itsekkin olet elossa. Olet siis arvokas ja vahva. sitä ei muuta mikään.. Olet syntynyt tänne syystä. Joten...

 Ole vahva. Ole sinä. Olet arvokas. Nyt ja aina. 

Sain tähän kirjoitukseen kun juttelin hyvän kaverini kanssa ja laitoin hänelle kuvan äitienpäiväjutuistani mitä tein. Hän sanoi että olen nähnyt vaivaa. Kirjoitin hänelle, että näen kaikkeen vaivaa ja yritän parhaani. Mieleni teki selittää miksi ja selitin edellisen. Siksi päätin että voisin kertoa kaikille tämän. Olette sen arvoisia. :)

PS. Hyvää äitienpäivää arvokastakin arvokkaammat äidit!

Kiitos & kumarrus! Sofy <3

Astetta jännempää mielipidettä

Jep jep. Mulle ehdotettiin mielipide kirjoitusta ja teen sen nyt. Aiheena homot. Ja jep. Tästä ei välttis tuu mikään paras, mutta yritän tehä teille mun oman henk. kohtasen mielipiteen selväks.

Pientä faktaa alkuun. Homolla siis nyt en tarkoita ainoastaan miestä joka tykkää miehestä, vaan naista tai miestä joka tykkää samasta sukupuolta edustavasta ihmisestä. Eli siis siitä mikä on homouden käsite. Tarkennan vielä jos joku on niin älykkö. Puhun homoista ("miehistä") ja lesboista ("naisista") samalla nimellä. Eiköhän kaikki nyt tajua, eli siirrytään asiaan.

En tiedä miten asia on, mutta moni ajattelee, että kaikilla uskovilla on homoja vastaan  jotain. No minulla ei. En tuomitse ketään sen perusteella kenestä tykkää. Mitä voit tehdä tunteillesi. Kun ihastut johonkin, et varmasti ole päättänyt etukäteen, kun tutustut, että " Jep tohon mä ihastun". Sama koskee homojakin. Ja aika monelle on jopa järkytys tieto siitä, että on ihastunun saman sukupuolen edustajaan. Vieläkin on todella vaikea kertoa ihmisille. että on homo. Se on hyvin suuri askel elämässä. 

Se kävi siis jo ilmi, että minulla ei ole mitään homoja vastaan. Eikä homo liittoa. Ehkä yksi syy on se, että tunnen muutamia homoja. He ovat ystäviäni, kavereitani ja tuttujani. He eivät eroa mitenkään heteroista. Mistä tiedät vaikka kaverisi olisi homo, mutta ei uskalla myöntää sitä. Rohkaisen siis myös kaikkia homoja kertomaan suuntautumisestaan. Siinä ei ole mitään pahaa. Ja te joille kerrotaan. Älkää tuomiko. Se ei muuta ihmistä muuten, kuin ehkä rohkeammaksi ja avoimemmaksi. :)

Minulle ei tarvitse tulla sanomaan siitä mitä raamatussa lukee homoista. Tiedän kyllä. Mutta raamattu on vanha kirja ja tulkinta on omaa. Myös usko ja miten uskoo on oma asia, joten en aijo sitäkään selitellä teille mitenkään. 

On minullakin yksi asia mistä en homoissa tykkää. Sateenkaari. Ymmärrän syyn, mutta nykyään ei voi olla sateenkaarta missään, ilman että tulee jotain sanottavaa siitä. Sateenkaari siis takaisin puoluettomaan asemaan. 

Olen sanottavani sanonut. ja tärkeintä tässä on se, että mielipiteeni käy ilmi. 

Ps. ei liity asiaan, mutta ensivuosi vietetään lasten ja nuorten koulutusohjelmassa :)

Kiitos & kumarrus! Sofy <3

Pakkomielteisiä tapoja

Meillä kaikilla on varmaan kaikkii erilaisii tapoja ja "rituaaleja" mitä on vaan ihan pakko tehdä. Esimerkiksi mulla on kaikkee, mikä häiritsee tosi paljon. Mua häirittee tajuttoman paljon avonaiset kaapinovet. Jos kaapinovi on auki ja tiiän, et kukaan ei oo nyt hetkeen tarvitsemassa sieltä jotain, niin mun on pakko keskeyttää hommat ja sulkee ovi/ ovet.

Toinen juttu mikä on, niin mulla on "vakkaripaikka" bussissa. Jos en pääse yhelle, testaan toista. Joskus tosin on pakko mennä muille paikoille. Yks minkä lasken tähän lokeroon on se kun lähtee pysäkille. Lähen pysäkille aina samaan aikaan kotoo, kuin mitä aikataulu ilmoittaa lähtöajaks. MUTTA jos oon minuutinki myöhässä "aikataulustani", niin myöhästyn bussista. Ja sitten kun lähen ajallaan, joudun luultavasti odottamaan vielä n.5 minuuttia bussia.

Pakkomielteitä on siis asiat joita tekee ajattelematta välttämättä miksi niin tekee, mutta niin vain on pakko tehdä tai muuten asia alkaa häiritsemään. Uskoisin siis että teilläkin on näitä todella outoja juttuja, jotka saattavat, jopa pilata päivän tai olla merkki siitä, että päivä on pilalla. Nyt kun luet tätä, toivottavasti mietit omia pakkomielteitäsi, eikä välttämättä tule mitään mieleen. Toivottavasti tulee ja kiinnität huomiota siihen jatkossa. :) On hauska huomata itsestään juttuja, tapoja ym. 

Kerron taas lisää itsestäni. Olen stalkkeri. No joo no ei nyt ihan täysin näin. Selitän asian. Joskus, kun kävelen tai olen jossain, kiinnitän paljon ympärilläni oleviin ihmisiin ja heidän tapoihinsa ja tekemiinsä. Jos olen siis jossain lähelläsi, voi olla, että olen kiinnittänyt juuri sinun tekemiisisi ehkä jopa enemmän huomiota kuin sinä itse. Kiinnitän huomiota sellaisiin asioihin esimerkiksi, kuin kävelytyylisi, ilmeesi, reagointisi, mitä teet ja miten. Mietin myös miksi teet ja ajatteletko itse kun teet jotain.

Olisi siis kiva jos kertoitte tälläisistä kommentteihin. :)

PS. Antakaa ihmeessä myös mulle ideoita seuraavaan juttuun. Saatan jopa sillon kirjoittaa jotenkin useammin, kuin nyt. ;)

Jos teitä kiinnostaa nähdä mun juttuja ja mua useemmin, niin löydyn instagramista (sofyoona). Saa siis toki seurata siellä jos tykkää :) Seuraan aika paljon kaikkii, joita tunnen nii tiiän sit teistäki jos tuutte käväseen mun instan puolella ilmaisemassa jotenkin olemassa olostanne ;)

Kiitos & kumarrus! Sofy <3

Ollaan kavereita, tehdään pannareita......

Hmmm... Mietin pitkään haluunko kirjoittaa tästä aiheesta, etten saa taas kivitystä. Mutta menköön. Elikkä mulle itelle kaverit on ehkä, jos ei tärkein, niin tärkeimpiä asioita mun elämässä. On varmaan jokaiselle. En usko, että kukaan olis mielummin ihan täysin yksin ilman ketään. Mulle on myös tärkeetä, että mulla on ainakin muutama tosi hyvä ystävä, jolle voin kertoo ainakin lähes kaikesta ja että se luottaa muhun ja kertoo mullekkin lähes kaikesta. On kiva kun on paljon kavereita, joiden seuraan voi vaan lyöttäytyä, jotta ei olis yksin ja jotta sais tutustuttuu paremmin niihin. Etenkin mä rakastan olla isolla kaveri porukalla aina välillä. Mutta silleen, jos on jatkuvasi se alkaa käymään hermoille.

Mulla on juttuja joita haluun kavereiden suhteen, jotta he oisivat mulle läheisii.

Ensinnäkin älä esitä. Tää nyt on varmaan kaikkien kohdalla. Eniten ärsyttää kun ite yrität olla hirveen aito ja sit oikeen näät läpi, että toinen esittää. En mä sillon kuvittele olevani hirveen hyvä kaveri sen kaa.

Toisena älä yritä liikaa. Kaikki on erilaisia. Ei se samanlaisuus tee aina ihmisistä kavereita! Hmmm... Sanoisinko, että mä tunnen muutamia jotka vois oikeesti olla tooooosi kivoja ihmisiä ja niillä vois olla paljonkin kavereita, mutta homma kaatuu siihen, että yritetään liikaa. Yritetään liikaa olla vaikka niinkuin joku muu, tai samanlainen kuin kenen kaveri koittaa olla. Okei itse kukinhan varmaan on välillä silleen "Hitsi mä haluisin olla yhtä _____ kuin se.." tai vastaavaa. Joo kyllä vähän mutta ei silleen, että katos vaan noi tekee noin. Noi on noin läheisii mäkin voin tehä noin. 

Esimerkkinä äsköisestä kertaan vähän sitä yhtä omaa tekstiini. Mä tosiaan tykkään halailla paljon. Mutta musta saattaa tuntuu myös epämukavalta jos en yleensä halaa sitä ihmistä ja sit yhtäkkiä kun lähtee, niin halaa. Se on vähän outoo. Tai se että halaa vaan kun on muita lähellä. Joo jatketaan.....

Sit kolmas mikä tuli mieleen on se että laittaa itseensä liikaa esille. Esim puhuu vain itsestään tai kehuu kokoajan ja hehkuttaa kuin hyvä oli jossain tai silleen. Ei siinä mitään jos kertoo niinku tyyliin just kun on saavuttanu jotain, mutta jos sitä hehkuttaa koko ajan se alkaa ärsyttään.

Laitanpa listaan vielä neljännen jutun. en keksi tän nimee. Ehkä se on tasa arvo tai arvostus tai joku. Mutta mua ärsyttää ihan tajuttomasti, jos vaikka mulla on menny jotenki huonosti ja sit sanon siitä jollekki kaveri porukalle, ja ne on silleen "voi sua" ja sitten joku muu sanoo jotain saman tyyppistä ja sille tulee sellanen kauhee litania kysymyksii ja tyyliin "Voi ei, pärjäätkö sää? Me ollaan sun tukena aina!" Se on ärsyttävää.

En haluis yleensä kertoo jos itken, mut jos kerron siitä niin mua ei helpota se, että lohdutetaan jotakuta toista joka sattuu samaan aikaan itkeen. En siis sano että vaan mua huomioitas sillon, vaan että kumpaakin huomioitas yhtä paljon surun syystäkin toki riippuen. Ja kyllä mulla on käynyt näin. Kerron. Sanoin kerran ryhmäkeskustelussa jotain itkemisestä ja tein selväks, että itken, en muista sainko siihen ees muuta vastausta kun yheltä "Joo tälläkin hetkellä itken." Sit kaikki tyyliin herää "Voi ei! Älä itke _____ Onko kaikki hyvin? Onko jotain tapahtunut? Miks", Sillon en kyllä sano mitään. Musta se on erittäin loukkaavaa.

Joo tässä olikin tää tarina tällä kertaa.Toivon, että luitte :)

Ps. Kuvat: Google

Kiitos & kumarrus! Sofy <3

Avaudun....kissoista? ._.

Öö moi :D Otsikko kertoo hyvin :D Sain oudon idean ku kattelin kissa ja koira videoita :D Ainii ja joululoma on menny hyvin :) Keskiviikkona alkaa taas koulu ja mulla on jonku kuukauden vaan enkkua ja fysiikkaa... Sit alkaa viimeinen työssäoppi ennen erikoistumisii :) Ainii ja ajattelin erikoistuu hampaidenhoitajaks :D .... Mutta juu asiaan :)

Eli siis kissat. Tiedätkös mä oon eläny koko mun elämäni kissojen kanssa. Se on ehkä yks syy miks en vaan pysty vihaamaan tai periaatteessa ees ymmärtämään miten kukaan voi vihata kissoja Ö. Siis kissat on mun elämä :) Mulla itellä on periaatteessa kolme kissaa, koska mun porukat (vanhemmat, jos joku ei ymmärrä) on eronnu ja molemmat on kissa ihmisiä :D Eli siis mulla on kaks kissaa iskällä. Nimet on niillä Essi ja Leenu, enkä muista minkä ikäsii, mut kai ne on jotain yli seittemän :D Sitten äitillä mulla on yks kissa, nimeltään Vilma. Sen iän just varmistin ja se on 14v. Mulla oli myös iskällä ennen niitä kahta yks aivan ihana kissa... Se vaan oli jo niin vanha että piti lopettaa se... :( Ikävä on yhä kova... R.I.P. Miiru rakas <3

Leenu

Muistan ku olin ala-asteella ja tyyliin kaikki tavarat ym. liitty kissoihin :3 No okei olin sillon pienempi, mutta silti :D En pystyis vieläkään kuvitella elämääni ilman kissaa. Se olis niin erikoista kun ei olis mitään/ketään nurkassa pyörijää ihanaa rauhallista (välillä) kuuntelijaa. :) Mutta muutama vuosi sitten, kun olin yläasteella tapahtu jotain mulle tosi ikävää, joka muutti mun elämää. Mulla todettiin astma. Jouduin/pääsin sen myötä allergiatesteihin. No joo tulokset oli just osa sitä mitä aattelinki. Hevonen, koira, jotain heinii ja kissa.....KISSA! Ajattelin siinä kohti vaan että eihän mulla voi olla kissa-allergiaa. Koska ei mulle oo koskaan tullu mitään reaktioo.. No siinä meni sitten se unelma loppu elämästä.... Joudun siis eroon mun rakkaimmasta eläinlajista vaan sen takii, että joku tyhmä allergia.... 

Essi

Allergianhan siis aiheuttaa kissan hilse ja karvat jossa se on. Oon koko elämäni ajan halunnu sellasta kissa rotua kun turkkilainen van... Se oli ihana.. Täydellinen... Mutta sillä on ylläri pitkät karvat... :/ Kamalaa.. Yritän koko ajan kiertää nää mun allergia kohtaukset, jossa silmät "paisuu", punottaa, aivastuttaa ja nenä vuotaa. Koitan keksii, että se nyt johtuu vaan pölystä... Mutta voi mua :/ Voih... Voisin niin kirjoittaa niiiin pitkän jutun kissoista ja musta, mutta ketään ei varmaan oikeesti kiinnosta :D Mutta mä sanon vielä yhen jutun. Mä en kestä kuunnella sitä, jos joku puhuu helposti kissan tappamisesta. Mulle kissa on perheen jäsen... Jos oot koira ihmisiä tai hevos ihmisiä, et säkään tykkäis kuunnella jos sun rakkaasta eläinlajista puhuttais niin. Tiedän paljon kissoista ja niiden tavoista. Ne on vallattoman ihania, mutta myös aika kamalia :D Silti ne on ihania.

Vilma

Haluisin tietää vähän, että mistä, ette kissoissa tykkää. pikku vinkkinä jos kysytte jotain en välttis vastaa jos kommentti on sellainen, mutta kommentoikaa :) 

Ps. Ö on sama kuin :o

Kiitos & kumarrus! Sofy <3